Solis-traktorit Nettikoneen taukopaikalla
Konetalo Vainikka on aloittanut intialaisen Solis-traktorin maahantuonnin. Tässä vaiheessa Suomeen on saatu hieman alle sata konetta. Maahantuonti on mielenkiintoinen pelinavaus ja samalla haaste konebisneksen valtavirralle. Intialainen valmistaja ei kilpaile uusimmalla teknologialla, eikä huippuluokan käyttömukavuudella, vaan Soliksen tavoite on rakentaa mahdollisimman edullisia, yksinkertaisia ja samalla varmasti toimivia työkoneita. Ratkaisut perustuvat vanhan liiton mekaniikkaan, eivät älykkäisiin ohjelmistoihin, kosketusnäyttöihin tai sähköisiin toimilaitteisiin. Tämä pätee myös ohjaukseen. Terveiset ohjaamosta toimitetaan konehuoneen puolelle pääasiassa vaijerein, vieterein, vivuin ja kammin, ei sähköisesti.
– Vaikka käyttökokemuksessa on enemmän talvisotaa kuin päätäsilittävää hi-techiä, Soliksessakin on puolensa. Kone on simppeli mutta tekee sen minkä pitää, eli toimii, Konetalo Vainikan myyntijohtaja Jussi Lehtonen kiteyttää.
Lehtonen kertoo Soliksen filosofian saaneen paljon kannatusta myös Euroopassa. Merkillä on jälleenmyyjä jo jokaisessa Euroopan maassa. Eniten Solis -traktoreita löytyy Saksasta ja hyvässä peesissä tulevat Ranska ja Portugali.
-Valmistajan tavoite on, että Solis olisi vuonna 2021 Euroopan markkinajohtaja pienissä, alle 35 kW:n malleissa.
Ei rakkautta ensisilmäyksellä
Ajatus intialaisen ”kehitysmaatraktorin” maahantuonnista ei kuitenkaan ollut maahantuojalle rakkautta ensisilmäyksellä. Lehtonen toteaa ensimmäisen ajatuksensa olleen, että ei missään tapauksessa.
-Taustalla oli Business Finlandin projekti yhteistyön lisäämiseksi Suomen ja Intian välillä. Bisnestä piti kehittää vastavuoroisesti, eli suomalaiset pääsisivät kehiin Intiassa ja intialaiset Suomessa.
Vastavuoroisuuden tarve nosti esiin ajatuksen Soliksen maahantuonnista. Lehtonen oli kuitenkin nähnyt jo aivan tarpeeksi tapauksia, joissa suoraan kontista ulos otettuja kiinalaisia halpatraktoreita oli jouduttu korjailemaan niiden saattamiseksi edes käyttökuntoon.
– Tällaisissa tapauksissa maahantuojan murheet eivät yleensä lopu koneen myyntiin, Lehtonen tuumii.
Myytävien tuotteiden laadun takaamiseksi intialaiseen laitteeseen tutustuttiin tarkoin ennen liiketoimintaan ryhtymistä. Vainikan miehet ottivat yhteyttä muihin eurooppalaisiin maahantuojiin, joilla oli jo kokemusta intialaisen koneen toiminnasta täkäläisissä olosuhteissa. Kysymys oli siitä, paljonko maahantuoja tilaa itselleen ongelmia traktorin myötä.
– Saimme kuulla, että kun koneesta vaihtaa nesteet ja päivittää akun pohjolaan sopivaksi, ongelmia ei juuri tule.
Lehtitietojen mukaan Eurooppaan on tässä vaiheessa tuotu noin 10 000 Solista. Koko maailmaa ajatellen 1970-luvulla toimintansa aloittanut valmistaja on tuottanut kaikkiaan noin miljoona traktoria.
Taustalla Japanilaista ja länsimaista osaamista
Lehtonen kertoo Soliksen taustalla olevan useita isoja teknologiayrityksiä. Suomeen tuotavien mallien moottorit ovat Mitsubishin käsialaa, valot Hellalta ja sähkölaitteet Boschilta. Olennainen rooli osaamisessa on myös Yanmarilla, joka omistaa kolmanneksen Soliksesta.
-Yanmarilla on Soliksen kanssa yhteisiä tehtaita Brasialiassa ja USA:ssa, minkä myötä Solis on päässyt osalliseksi myös Yanmarin tehdasosaamisesta, Lehtonen valottaa.
Soliksen taustalta näyttäisikin löytyvän sekä intialaista, länsimaista että japanilaista osaamista. Kiinalaisen teollisuuden rooli vaikuttaa jääneen vähäiseksi.
Traktori myös ajopeli Intiassa
Vainikka tuo Suomeen tässä vaiheessa neljää mallia, joiden konetehot ovat 26, 50, 75 ja 90 hevosvoimaa. Asiakaskuntaa ei haeta ammattiviljelijöistä tai urakoitsijoista, jotka tekevät koneillaan raskasta työtä ja pitkää päivää. Tällaisille käyttäjille käyttömukavuutta ja työterveyttäkin tukeva teknologia on usein hintansa arvoista.
Tilanne voi olla toinen jos konetta käytetään muutama tunti silloin tällöin.
-Tyypillistä asiakaskuntaa ovat esimerkiksi hevostilat, harrastelijaviljelijät sekä pienten metsäpalstojen omistajat, jotka käyttävät konetta vain muutaman tunnin silloin tällöin, eivätkä tarvitse kaikkia mahdollisia hilavitkuttimia, Lehtonen kuvailee.
Soliksen suunnittelussa on silti Lehtosen mukaan tähdätty kestävyyteen ja lukuisiin käyttötunteihin, koska Intiassa työkoneelle on yleensä koko ajan käyttöä.
– Silloin kun traktoria ei tarvita turpeen puskemiseen, konetta hyödynnetään ajoneuvona. Jos perhe on hankkinut Soliksen toimittamaan osittain ajopelin virkaa, sillä viedään myös lapset kouluun ja tuodaan ostokset kotiin. Odotuksena on, että koneesta on hyötyä pitkän aikaa ja joka lähtöön.
Huoltoverkostoa rakennetaan tarpeen mukaan
Huoltoverkoston rakentamista helpottaa Lehtosen mukaan se, että koneet ovat ”vasaralla korjattavia”.
– Koska remontit tehdään jakoavaimilla, eikä läppärillä, töistä suoriutuvat pienemmätkin yritykset. Ongelmaksi ei nouse se, että toimenpiteet edellyttäisivät ohjelmistoja tai muita resursseja, joita luovutetaan kitsaasti vain muutamille ”omille” huoltoyrityksille.
Maahantuoja itse perehdytettiin traktorin huoltoon omaperäisellä tavalla. Lehtonen kertoo saaneensa eri valmistajilta monenlaista huoltokoulutusta, mutta ei koskaan samanlaista kainaloista kantamista kuin nyt.
– Meille lähetettiin kone, jota käytännössä purettiin ja koottiin valmistajan ohjauksessa. Homma näytettiin perusteellisesti ja konkreettisesti kädestä pitäen.
Konetalo Vainikka rakentaa nyt omaa huoltoverkostoaan myynnin mukaan. Ei siis etukäteen.
– Jos kone myydään jonnekin korpeen, yritämme järjestää perusasioista selviävän huoltopisteen sadan kilometrin säteelle. Emme kuitenkaan rakenna etukäteen mitään kallista koko maan kattavaa verkostoa, joka voi jäädä osin turhaksi.
Perushuoltoja ajatellen koneesta saa Lehtosen mukaan vaihdettua ilmansuodatinta lukuunottamatta melkein kaiken tarpeellisen suoraan kyljestä, ilman isoja purkamisia. Vaativampaa remonttia kaipaava kone voidaan viedä isommalle korjaamolle tai lähettää korjaaja koneen luo.
Lehtonen kertoo maahantuojalla olevan omassa hyllyssään kaikki huollon perusvaraosat, eli vaijerit, hihnat, suodattimet jne. Tehtaan omat, intialaiset varaosat ovat erittäin halpoja – ulkopuolisten komponenttitoimittajien tuotteet puolestaan kalliimpia.
– Jos jotain komponenttia ei löydy omalta hyllyltä, osa voidaan ottaa käyttöön uudesta koneesta.
Tarpeen vaatiessa komponentti tilataan Euroopan keskusvarastosta Saksasta. Solis toimii tässä 75 000 neliön varastotilassa yhdessä Yanmarin kanssa.
-DHL tuo tilatun osan Suomeen periaatteessa yhdessä päivässä.
Kirjoittaja: Heikki Jaakkola on vapaa toimittaja ja kirjoittaja; kiinnostunut periaatteessa kaikesta, mikä liikkuu. Ja usein siitäkin, mikä pysyy paikoillaan. Erityisiä mielenkiinnon kohteita ovat rakennukset ja rakentaminen sekä energia-ala.
